Birgitta Sandberg, Leila Hurmerinta, Henna Leino, Esko Lehtonen ja Jari Lyytimäki:
Pettikö bussiaikataulu taas, tympiikö autoruuhkassa jurruttelu tai viekö vastatuuleen polkeminen mehut jo ennen työpäivää? Vai tarjoaako työmatka mukavaa omaa aikaa äänikirjaa kuunnellen, hauskaa rupattelua junakavereiden kanssa tai säännöllisen mahdollisuuden kuntoiluun kelistä riippumatta?
Kodin ja työpaikan väliset matkat vaikuttavat merkittävästi arjen sujuvuuteen ja sitä kautta myös ihmisen kokonaishyvinvointiin. On siis tärkeää miettiä, miten tuon matkan teemme, mitä vaihtoehtoja meillä olisi ja millä aikajänteellä hyvinvointia tavoittelemme. Tutkimuksemme keskittyi siihen, miten työmatkat vaikuttavat hyvinvointiin eri aikajänteillä.
Välitön hyvinvointikokemus syntyy jo työmatkan aikana. Kun matka itsessään tuntuu mukavalta, voimme puhua hedonisesta hyvinvoinnista. Pyrkimys hedoniseen hyvinvointiin on hyvin vahva vaikutin työmatkavalinnoissa. Kukapa ei haluaisi kokea vaivattomuutta, iloa, turvallisuutta ja muita mukavia tunteita? Mielellään heti ja koko ajan, kiitos! Tutkimuksessamme korostuivat mm. vuorokauden ajan, vuodenajan (erityisesti säätilan), työmatkan keston, kiireen tunnun ja matkaketjujen sujuvuuden vaikutukset välittömiin hyvinvointikokemuksiin.
Välitön koettu hyvinvointi heijastuu monin tavoin tuleviin työmatkavalintoihin. Tämä näkyi tutkimuksessamme erityisesti rutiinien muodostumisessa. Rutiinit luovat työmatkoihin helppoutta ja vapauttavat ajatuksia muihin asioihin, kun kulkutapaa tai reittiä ei tarvitse joka päivä harkita uudestaan. Tutkimuksessamme rutinoitunut työmatkakulkeminen koettiin usein energisoivana. Se antoi tarpeellisen tauon kotiarjen ja työelämän jatkuvilta vaatimuksilta.
Toisaalta työmatkan aikana koettu kielteinen kokemus, kuten tietyöt, onnettomuus tai erityisen huono keli, saattoi heijastua pitkällekin tuleviin kulkutapavalintoihin. Yksikin erityisen huono kokemus voi vaikuttaa vuosia eteenpäin; eräs työmatkalainen kertoi eksyneensä kerran pyöräillessään töistä kotiin ja siirtyneensä sen jälkeen vakituiseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi.
Työmatkakulkemiseen liittyy myös eudaimoninen hyvinvointi. Tällä tarkoitetaan hyvinvoinnin kokemusta, joka liittyy nimenomaan omien tavoitteiden toteuttamiseen ja omien arvojen seuraamiseen, toisin sanoen työmatkakulkemisen merkityksellisyyteen. Tutkimuksessamme korostui, että työmatkojen kulkutavoilla oli rooli oman identiteetin ja arvojen ilmaisijana. Nämä korostuivat etenkin kestäviä kulkutapoja suosivien perusteluissa. Lisäksi työmatkoilla ja niiden kestolla koettiin olevan merkitystä tärkeiden ihmissuhteiden tukijana. Ei ole yhdentekevää, kenen kanssa työmatkat kuljetaan ja kuka odottaa työmatkalaista kotona.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksessamme korostui työmatkojen vaikutus hyvinvointiin monella eri aikajänteellä. Tämä on syytä ottaa huomioon, jos halutaan tukea tietyntyyppistä työmatkakäyttäytymistä. Tuottamalla työmatkalaiselle välittömiä hyviä kokemuksia vaikkapa polkupyörän sujuvasta kuljettamisesta täsmällisesti aikataulussaan pysyvässä junassa voidaan saada hänet valitsemaan ”junapyöräily” auton sijaan seuraavanakin aamuna. Toisaalta jos ihminen kokee ristiriitoja kulkutapansa ja itselleen merkityksellisten asioiden välillä, hän pyrkii ainakin pitkällä tähtäimellä muuttamaan käyttäytymistään. Kestävien ja kuntoa kohottavien kulkutapojen edistämiseksi olisi syytä kiinnittää huomiota laajemmin siihen, miten niistä muodostuu ihmisille merkityksellisiä. Merkityksellisyyden rakentamisen tulisikin olla yksi keskeisistä tavoitteista kestäviä kulkutapoja edistävässä liikennepolitiikassa.
Birgitta Sandberg
Yliopistotutkija, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Leila Hurmerinta
Erikoistutkija, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Henna Leino
Tutkijatohtori, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Esko Lehtonen
Erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Jari Lyytimäki
Johtava tutkija, dosentti, Suomen ympäristökeskus Syke
Blogiteksti perustuu Tampereella tehtyihin työmatkalaisten haastatteluihin (108 kpl) ja tieteelliseen julkaisuun:
Sandberg, B., Hurmerinta, L., Leino, H. M., Lehtonen, E. & Lyytimäki, J. (2023). Time-related aspects of commute well-being. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 95, 177–187. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1369847823000864
Kuvituskuva: Pixabay.com