STYLE-juhlaseminaarissa tutkijat ojensivat yhteiskunnallisille toimijoille viestikapulan liikunnallisen elämäntavan edistämistoimista

Marraskuun 9. päivä Olympiastadion muuttui liikunnallisen elämäntavan edistämisen areenaksi, kun tutkimushankkeemme huipentui loppuseminaariin. Ilahduttavan moni aktiivisen ja kestävän tulevaisuuden edistämisestä kiinnostunut päätöksentekijä, järjestötoimija ja tutkija tuli paikan päälle tai seurasi verkkolähetystä hankkeen tuottamista ratkaisuista ja suosituksista.

Yhteiskehittäminen, tieteidenvälinen tutkimus sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistaminen ovat olleet STYLE-konsortiossa tehdyn työn peruspilareita koko hankkeen viisivuotiskauden. STYLE-juhlaseminaarissa jaettiin työn tuloksena syntyneitä liikunnallisen elämäntavan edistämistä koskevia tutkimustuloksia ja suosituksia laajasti eri sidosryhmille hyödynnettäväksi omassa työssään. Viestikapulaan näistä opeista tarttui toistasataa seminaariosallistujaa eri sektoreilta. Arkiliikkumisen edistämisestä inspiroiduttiin seminaarissa myös oppimalla liikkumisen edistämisen edelläkävijöiltä, sekä käymällä dialogia eri toimijoiden keinoista lisätä liikettä Suomessa myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2040 vain ani harva yli 50-vuotias omaa hyvän fyysisen kunnon

Professori, johtaja Tommi Vasankari UKK-instituutista aloitti STYLE-tulosten esittelyn seminaarissa kertomalla hankkeessa tehdystä ennustemallista, jonka mukaan suomalaisten fyysinen kunto on vuonna 2040 laskenut niin paljon, että se on jo uhka suomalaisten työurille. Toimintakyvyn heikkeneminen näkyy esimerkiksi opiskelussa lisääntyneinä mielenterveyden haasteina, ja työelämässä puolestaan työurien lyhenemisenä, lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja työvoimapulana erityisesti fyysistä kuntoa vaativissa töissä. Tämä haastaa Suomen talouden ja jopa maanpuolustuksen. Vasankari antoikin joukon konsortion tuottamia kehityskohteita eri toimijoille kunnon nostamiseksi nousu-uralle. Valtakunnan tasolla liikkumista voidaan edistää esimerkiksi taloudellisin ohjauskeinoin sekä opetuksen tuntijaon kautta. Paikallisella tasolla esimerkiksi kaavoituksella sekä kävely- ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisella vaikutetaan ratkaisevasti ihmisten arkiliikkumiseen. Hyvinvointialueiden tulisi tunnistaa vähiten liikkuvat ja tuottaa heille palveluja, kuten liikuntaneuvontaa sekä elintapaohjausta. Tarvittaisiin myös insentiivejä hyvinvointialueille lisätä liikettä yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa, sillä hyvinvointialueiden haastava taloustilanne ajaa tilanteeseen, jossa leikataan ei-lakisääteisistä palveluista. Vaikuttavimpana keinona Suomi tarvitsee ennen kaikkea vahvan yhteisen vision, jonka tavoitetilan ja suuntaviivat valtioneuvoston tulisi määrittää. Myös paikallistasolle tarvittaisiin vastaavat visiot sekä sitoutuminen toimenpiteisiin.

Tutustu Tommin esitysmateriaaliin
Lue lisää suosituksistamme

Asetetaan aktiiviset kulkutavat autoilun edelle

Riikka Paloniemi, yksikönjohtaja Suomen ympäristökeskuksesta sekä Anu Tuominen, johtava tutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä summasivat puheenvuorossaan STYLE:n ratkaisuja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi, sillä aktiiviset kulkutavat tuovat lisää liikettä arkeen sekä lisäävät yhdenvertaisuutta ja kestävyyttä. Ilman nykyistä pontevampaa päätöksentekoa nämä hyödyt jäävät kuitenkin vain haaveeksi. Paloniemi totesi, että muutama kaupunkiseutu on jo lähellä liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitetta nostaa vuoteen 2030 mennessä kävelyn ja pyöräilyn yhteinen kulkutapaosuus nykyisestä noin 30 prosentista 35–38 prosenttiin, mutta kansallisesti tähän ei päästä nykytoimilla. Muutoksen aikaansaamiseksi on edistettäväriittävän tiivistä lyhyiden etäisyyksien kaupunkirakennetta sekä palveluverkkoa, jotka luovat perustan aktiivisten kulkutapojen yleistymiselle. Koska suurin osa matkoista tehdään autolla, edellyttää kansallisen strategian mukainen kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen 35–38 prosenttiin kaupungeilta samanaikaisesti sekä jalankulkua ja pyöräliikennettä edistäviä toimia, että autoilua rajoittavia toimenpiteitä. Tuominen korosti, että edistämistoimia tulisi kohdistaa erityisesti niihin liikkujasegmentteihin, joilla on eniten potentiaalia siirtyä autoilusta pyöräilyyn. Olennaista edistämisessä on myös alueellisten toimijoiden osaaminen ja strateginen suunnittelu. Näissä korostuu erityisesti eri sektorien, hallinnonalojen ja palveluntarjoajien välinen yhteistyö sekä vastuutahojen nimeäminen, kehittämisen pitkäjänteisyys sekä kokeilujen vieminen käytäntöihin.

Tutustu Riikan ja Anun esitysmateriaaliin
Lue lisää suosituksistamme

Urheiluseurat mukaan liikkuvamman Suomen rakentamiseen

Apulaisprofessori, johtaja Sami Kokko Jyväskylän yliopistonTerveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta julkisti tilaisuudessa uunituoreen julkaisun hankkeessa tuotetuista suosituksista liikunta- ja urheiluseuroille siitä, miten seuratoimintaa voidaan päivittää vastaamaan nykyajan heille asettamiin haasteisiin. Tänä päivänä seuratoiminta tavoittaa aiempaa suuremman joukon lapsia ja nuoria, jotka aloittavat toiminnan selvästi aiempaa varhemmin. Varhentuminen on tapahtunut samaan tapaan myös yhteen lajiin keskittymisessä ja seuratoiminnan lopettamisessa. Kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista lapsista ja nuorista ei saavuta liikkumissuosituksen mukaista liikkumismäärää ja liian vähäinen liikkuminen näkyykin seurojen toiminnassa. Kokko painotti, että seuratoiminta ei ole yksin vastuussa suomalaislasten liian vähäisen liikkumisen ratkaisemisesta, sillä liikkumista tulee lisätä kaikkialla arjessa, kuten koulujen toiminnassa ja lisäämällä lihasvoimin kulkemista. Seurojen tulisi kuitenkin tunnistaa se, että liian vähäinen liikkuminen vaikuttaa myös niiden ydintehtävään eli urheiluun ja urheilijaksi kehittämiseen. STYLE:n suositukset tarjoavatkin keinoja, joilla seurat voivat osaltaan liikuttaa lapsia ja nuoria entistä monipuolisemmin ja kestävämmin. Suosituksissa korostuvat liikuntakasvatuksen yhteisvastuullisuuden sekä kokonaisaktiivisuuden edellytysten lisääminen, liikunnallisen perustan painottaminen alle 10-vuotiaiden toiminnan osalta, keinot seuratoiminnassa pidempään mukana pitämiseksi, lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä suosimalla matkojen kulkemisessa aktiivisilla kulkutavoilla.

Tutustu Samin esitysmateriaaliin
Lue lisää suosituksistamme

Ratkaisuja edelläkävijäkunnista

Tilaisuudessa kuultiin myös kannustavia esimerkkejä siitä, miten osa STYLE:n esiin tuomista ratkaisuista on jo onnistuneesti viety käytäntöön. Monissa kaupungeissa on havaittavissa myönteisiä signaaleja muutoksesta kohti liikunnallisempaa Suomea.

Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Hanne Munter jakoi seminaarissa oppeja vuonna 2018–2021 toteutetusta Helsingin liikkumisohjelmasta, jonka tavoitteena oli edistää arkiliikkumista kaupungin toimialojen ja yksikköjen yhteistyönä. Munter painotti johdon sitoutumisen ja poikkihallinnollisten kohtaamisten olleen avainroolissa, jotta liikkumisen edistäminen saatiin kaupungin kaikkien palveluiden agendalle. Olennaiseen asemaan nousivat erityisesti ne toimijat, jotka eivät lähtökohtaisesti mieltäneet olevansa liikkumisen edistäjiä, kuten esim. päiväkodit, koulut, työpaikat ja ikäihmisten palvelut. Munterin mukaan liikkumisohjelman onnistumiset näkyvät tutkitusti esimerkiksi vähän liikkuvien helsinkiläisnuorten sekä vähän liikkuvien kaupungin työntekijöiden määrän vähenemisenä.

Liikenneinsinööri Katja Seimelä Tampereen kaupungilta luotasi puheessaan ratkaisuihin, joiden avulla Tampereella on onnistuneesti edistetty käveltävää ja kukoistavaa kaupunkia. Lähtökohtana kehittämisessä on ollut yhteisen vision ja tavoitteiden määrittely sekä käveltävän kaupunkirakenteen ja miellyttävän kävely-ympäristön luominen. Kehittämisessä on korostettu erityisesti toimintojen läheisyyttä, hyviä kävelyreittejä varsinkin liikenteen solmukohtiin, houkuttelevaa kävely-ympäristöä sekä sosiaalista turvallisuutta ja liikenneturvallisuutta. Seimelä täsmensi, että keskustan osalta tämä merkitsee suunnitteluperiaatteena luoda lisää tilaa kävelylle, oleskelulle ja katuvihreälle esimerkiksi suunnittelemalla kävelypainotteisia katuja ja viherkatuja. Asuinalueilla suunnittelussa korostuu erityisesti turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen autoliikennettä rauhoittamalla.

Toiminnanjohtaja Matti Hirvonen Pyöräilykuntien verkostosta summasi puheenvuorossaan pyöräilyn edistämisen kulmakiviä kuntakentällä. Ensinnäkin tarvitaan poliittista tahtotilaa ja yhteistä pyöräilykaupungin visiota, jota edistetään poikkihallinnollisesti, sillä muussa tapauksessa yhdyskuntarakenne ja palvelujen keskittyminen heikentävät kehitystä. On myös tärkeä laittaa pyöräilyolosuhteet kuntoon priorisoimalla laadukkaaseen, sujuvaan ja houkuttelevaan pyöräverkkoon, panostamalla pyöräpysäköintiin sekä lisäämällä toimia koetun turvallisuuden parantamiseksi. Hirvonen näytti puheenvuorossaan lukuisia esimerkkikuvia suomalaisissa kunnissa toteutetuista ratkaisuista, miten näitä asioita on onnistuttu paikallisesti parantamaan. Hirvonen muistutti lopuksi, ettei tule myöskään unohtaa edistämistoimien seurantaa, sillä sitä, mitä ei mitata, sitä ei ole poliittisesti olemassa.

Yhteiskehittämällä fiksun liikkumisen jääkiekkojoukkue

STYLE on tehnyt koko hankkeen ajan aktiivisesti yhteiskehittämistyötä eri sidosryhmien kanssa. Seura-aktiivi Lauri Karhunen kertoi seminaarissa STYLE-hankkeen ja JYP Juniorit -jääkiekkojoukkueen kanssa yhteiskehittämällä toteutetusta toimintatutkimuksesta, jonka tavoitteena oli saada lapset liikkumaan enemmän ja ympäristöystävällisemmin. Karhunen kertoi, miten lasten ja nuorten urheilullisuuden lisäksi haluttiin seurassa lisätä yhteistyön avulla joukkueen kokonaisliikunta-aktiivisuutta ja fiksua liikkumista, mikä koettiin tärkeänä kasvatuksellisena teemana liikunnallisen elämäntavan tukemisessa. STYLE:stä saatiin loistava kiihdytin yhteiskehittämiseen. Mukana yhteistyössä oli myös paikalliset JAPA ry ja JYPS ry kehittämässä toimintamalleja, joilla tavoitteisiin päästäisiin.

Joukkueen harjoituksiin kulkemista pyöräillen tuettiin muun muassa kehittämällä hallille varustekuivausratkaisu sekä järjestämällä pyöränhuoltokoulutuksia lapsille, jotta he oppivat itse vaihtamaan nastarenkaat sekä huoltamaan pyöriään. Lisäksi tehtiin asuinpaikka-analyysejä, jonka jälkeen lapset kulkivat yhdessä asuinpaikkaperusteisesti treeneihin ns. ”treenibussi”-idealla – yhdessä pyöräillen. Kokeilun jälkeen motivaatio jatkaa uusia käytänteitä oli erittäin hyvä. Lapsilla oli into tehdä ja liikkua yhdessä, koska se oli heistä hauskaa. Muutosta motivoi myös itsenäisyyden ja vastuullisuuden lisääminen.

Liikunnallinen Suomi 2035 – millä keinoin?

Tilaisuuden lopuksi tulevaisuusdebatissa käytiin keskustelua siitä, millä tavoin STYLE-hankkeessa määriteltyä muutosta on mahdollista edistää tulevaisuudessa, ja millaisia vaikutuksia esimerkiksi tuoreella hallitusohjelmalla voi olla liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.

Kävely- ja pyöräliikenteen erityisasiantuntija Kati Hyvärinen Traficomista kertoi organisaationsa tukevan kuntia työssään liikennesektorin toimenpiteissä jakamalla valtionavustuksia kestävän liikenteen edistämiseksi. Vaikutusten arviointi on myös edistämisessä keskeisessä roolissa, sillä vaikuttavuus ohjaa valtionavustuksissa painotettuja keinoja ja kriteerejä. Vuosikymmeniä on liikenneinfraa rakennettu autoilun ehdoilla, mistä syystä aktiivisten kulkutapojen osuudet eivät ole nousseet. Kun on poliittista tahtoa ja rohkeutta painottaa liikenneinfrassa kävelyä ja pyöräilyä, ovat valtionavustukset tärkeä keino vaikuttaa kuntakenttään. Vaikka hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmaan on kirjattu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman päivittäminen, esitti Hyvärinen huolen riittävästä infrarahoituksesta. Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on rahoitustasona tällä hetkellä 30 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna vain 3 miljoonaa eli kymmenesosa entisestä. Tällä ei valtakunnallisesti kyetä edistämään kävely- ja pyöräliikennettä, jolloin vastuu edistämisestä jää enemmän kunnille. Rahoituksen heikkenemisen myötä tullaan näkemään edelleen pitkään yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä sekä turvattomia suojateitä.

Olympiakomitean liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan johtaja Petri Keskitalo kertoi liikunnallinen elämäntavan olleen Olympiakomiteassa nyt kaksi vuotta strategisena kärkivalintana. Heillä tehdään voimakasta vaikuttamistyötä poikkihallinnollisuuden edistämiseksi, kuten ministerivierailuja, poliittista vaikuttamistyötä sekä viestintää. Haasteena on se, että ministeriöissä arjessa korostuu niin sanotusti sektorin normaali työ, ja liikkumisen edistäminen ei liikuta. Tästä syystä tulee yhdessä kyetä vaikuttamaan siihen, että liikkumattomuus nousee samalle tasolle yhteiskunnallisena haasteena kuin ilmastonmuutos ja talous. Tämän jälkeen kyetään viemään STYLE-hankkeenkin esiin nostamaa tutkimustietoa ja suosituksia valtionhallinnon sekä kuntien prosesseihin kestävyyskunnon nostamiseksi. Hallitusohjelman osalta Keskitalo piti ilahduttavana sitä, että nyt ensimmäistä kertaa Suomeen saatiin liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri sekä Suomi liikkeelle -ohjelma. Ohjelman myötä on hienoa, että esimerkiksi liikuntakoulutusta syvennetään eri koulutusaloille, kuten terveydenhuoltoon, sekä koulumatkojen liikunnallistamista edistetään.

Jyväskylän yliopistossa liikuntaseura- ja liikuntaorganisaatiotutkimusta tekevä yliopistonopettaja Kerkko Huhtanen painotti keskustelussa, että liikunnallista elämäntapaa ei edistetä pelkästään liikuntatoimijoiden toimenpitein, vaan laaja-alaisena yhteistyönä, sekä tekemällä vaikutusten arviointia erilaisista edistämistoimenpiteistä. Hybridisoituminen voi auttaa tunnistamaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä, mitä selkeästi liikunnan edistämistyössä kaivataan. Hybridisoituminen on eri yhteiskuntasektoreille (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) tyypillisten piirteiden ja tavoitteiden sekoittumista, mikä näkyy myös liikuntaseuroissa esimerkiksi seuratoiminnan ammattimaistumisena. Huhtanen arvioi hallitusohjelman myötä seurojen rahoituksen olevan haasteellinen, mutta toisaalta sektorirajat ylittävä liikkumisen edistämisen yhteistyö ohjaa liikuntaseuroja rahoittamaan toimintaansa myös muulla tavoin kuin julkisten kanavien kautta. Hybridisaatio on itse asiassa mahdollisuus ja jopa välttämättömyys seuroille, sillä he joutuvat nyt miettimään muita rahoitusvaihtoehtoja julkisen avustustoiminnan supistuessa ja liikunnan olosuhdetyön suuntautuessa enemmän isoja väestöryhmiä liikuttaviin olosuhteisiin ja liikkumisympäristöihin, eikä niinkään enää urheilupaikkarakentamiseen.

Kiitos koko konsortion puolesta kaikille STYLE-hankkeen työtä tukeneille ja kanssamme yhteistyötä ja yhteiskehittämistä tehneille: liikkumisen edistämistyö jatkuu!

Ira Ahokas
STYLE koordinaattori/vuorovaikutusvastaava
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto