Loppukeväästä toteutetuissa kahdessa Delfoi-kyselyssä pureuduttiin kävelyn ja pyöräilyn sekä fyysisen aktiivisuuden tulevaisuuksiin. Kerätyn aineiston pohjalta laaditaan skenaarioita kävelyn ja pyöräilyn sekä fyysisen aktiivisuuden tulevaisuuden näkymistä. Poikkeuksellisen Delfoi-kyselyistä tekee niiden toteutusajankohta: molemmat kyselyt toteutettiin koronakaranteenin aikana. Kyselyistä saadaankin uunituoreita näkemyksiä pandemian mahdollisista vaikutuksista.
Globaali pandemia näkyi vastaajien kommenteissa selkeästi. Lisääntyneen etätyön, mahdollisen talouslaman ja sosiaalisen etäisyyden vaatimusten katsottiin vaikuttavan kulkutapavalintoihin. Esimerkiksi linja-autoliikenteen kokonaismäärälle ennustettiin laskua viruspelkoihin liittyen. Toisaalta kävelyn ja pyöräilyn oletettiin osin hyötyvän koronasta, vaikka työmatkaliikkumisen liittyikin epävarmuutta lisääntyneen etätyön vuoksi. Autoilun määrän nähtiin myös kasvavan ainakin hetkellisesti. Pandemian vaikutusten kestosta ei ollut yhtenevää mielipidettä; osa katsoi vaikutusten olevan ohimeneviä, toiset taas uskoivat pandemian näkyvän liikkumistottumuksissa pidempään.
Fyysisen aktiivisuuden osalta korona heijastui paitsi liikkumisen määrään myös liikuntamuotoihin. Huoli etätyön aiheuttamasta lisääntyneestä paikallaanolosta ja ergonomiaongelmista nousivat esiin, toisaalta koronassa nähtiin myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun, lähiluonnon nosteeseen tai etätreenaukseen liittyen. Poikkeustilanne näyttää myös lisänneen kaipuuta palata normaaliin eli pandemiaa edeltäneen ajan liikkumiseen. Se näkyykö tämä kaipuu tulevaisuudessa laaja-alaisesti esimerkiksi lisääntyneenä fyysisenä aktiivisuutena jää nähtäväksi.
Maalis-huhtikuun taitteessa toteutetun kävelyn ja pyöräilyn Delfoi-kyselyn analyysitulosten perusteella voidaan jo hahmotella viisi erilaista tulevaisuuden näkymää, joissa kulkutapojen kokonaismäärät muuttuvat suhteessa toisiinsa. Yllättävimpänä mahdollisena näkymänä voi pitää linja-autoliikenteen romahdusta, toisaalta yhdessä näkymässä joukkoliikenteen määrän nähtiin myös kasvavan. Kävelyn ja pyöräilyn määrissä näkyy kasvua, mutta kasvua varjostanee autokeskeisen elämäntavan sitkeys.
Autoilun rajoittamiseen liittyvät haasteet tuntuivat nousevan jollain tavalla keskiöön kaikissa tulevaisuuden näkymissä. Autoilun rajoittamisen katsottiin kilpistyvän mm. autokeskeiseen yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin, autoilun ylivertaiseen mukavuuteen ja kätevyyteen ja tätä kautta mm. ihmisten tapoihin ja tottumuksiin sekä automyönteiseen ilmapiiriin. Lisäksi poliittinen tahto tai sen puute sekä autoilua tukevien taloudellisten kannusteiden nähtiin tekevän autoilun rajoittamisesta haastavaa.
Molempien Delfoi-aineistojen analyysi jatkuu edelleen. Laadullisen analyysin lisäksi aineistoista tehdään tilastollista klusterianalyysiä. Lopullisten tulosten ja skenaarioiden odotellaan valmistuvan kesän ja syksyn kuluessa. Delfoi-kyselyihin vastasi lähes 80 liikenteen ja fyysisen aktiivisuuden asiantuntijaa.
Katariina Kiviluoto
Projektitutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto