Liikenteen ja liikkumisen kentässä myllertää. Ilmastonmuutos, ruuhkat, terveyshaitat ja turvallisuuskysymykset asettavat valtavia muutospaineita nykyiselle liikennejärjestelmälle. Osa muutoksista tapahtuu hitaasti, mutta liikennemarkkinassa on viime vuosina nähty myös nopeatempoista teknologiakehityksen ja palveluinnovaatioiden mahdollistamaa uudistumista. Kaupunkipyöristä, kyytipalveluista ja sähköpotkulaudoista on tullut osa arkea, ja uudet liikkumispalvelupaketit appeineen sujuvoittavat matkantekoa ja mahdollistavat jopa omasta autosta luopumisen. Verkkokauppa ja kotiinkuljetuspalvelut helpottavat myös tavaroiden liikuttamista, ja automaattiajoneuvojakin tullee liikenteeseen jo muutaman vuoden kuluessa.
Mutta millä tavoin nämä uudet liikkumisen teknologiat ja palvelut tulevat muuttamaan suomalaisten päivittäistä liikkumista tulevaisuudessa? Helpottuvatko arjen matkat vai päinvastoin? Nykyisellään käytämme päivästämme 40 minuuttia autossa istumiseen ja 10 minuuttia joukkoliikenteeseen, kun taas kävelemiseen panostamme 15 ja pyöräilyyn 4 minuuttia (Henkilöliikennetutkimus 2016). Suomalaiset ovatkin päivittäin liikenteessä keskimäärin 70 minuuttia, mikä on pysynyt vakiona jo 1970-luvulta lähtien, eli niin kauan kuin kansallisia henkilöliikennetutkimuksia on tehty. Työssäkäyntiin, asiointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja harrastuksiin liittyviin matkoihin käytetty aika on siis pysynyt samana, vaikka kulkutavat ja matkapituudet ovatkin muuttuneet.
Eräs huomionarvoinen trendi viime vuosikymmenten henkilöliikennetutkimuksista on päivittäisen kävelyn ja erityisesti pyöräilyn väheneminen lyhyillä alle viiden kilometrin matkoilla. Tämä korostuu erityisesti 6−17-vuotiaiden nuorten ikäryhmässä. Huolta lisää myös se, että valtaosa suomalaisista ei saavuta viikoittaista kahden ja puolen tunnin fyysisen liikkumisen suositusta, josta ison osan voisi kattaa arjen aktiivisina matkoina. Kiinnostavaa onkin, kasvaako päivittäin autossa istuttujen minuuttien määrä aktiivisemman liikkumisen kustannuksella yhä edelleen, kun otamme uusia teknologioita ja liikkumisen palveluja käyttöön. Tähän suuntaan ohjaavia innovaatioita ovat muun muassa Uberin kaltaiset kyytipalvelut ja visionääriset robottiautot. Vai käännämmekö aiempana kuvatut teknologia- ja trendikehitykset tukemaan aktiivista ja terveellistä liikkumista sekä ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumistapoja. Tähän suuntaan viittaavat esimerkiksi kaupunkipyörien ja potkulautojen räjähdysmäinen suosio ja ilmastotietoisuuden korostuminen erityisesti nuorison asenteissa.
Näitä ja muita liikunnallisen elämäntavan tulevaispolkuja tutkimme STYLE-tutkimushankkeessa (www.styletutkimus.fi), jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Anu Tuominen, johtava tutkija, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy
Heidi Auvinen, erikoistutkija, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy
Kirjoitus on julkaistu alunperin Demokraatti-lehdessä 7.11.2019.
Kuvituskuva: Pixabay.com