Ira Ahokas, Pauliina Husu, Henna Leino, Riikka Saarimaa & Jaakko Saarinen:
Turussa on ryhdytty toimeen lasten ja nuorten liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Kaupungin tavoitteena on tarjota kaikille lapsille yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa riippumatta yksilöiden erilaisista lähtökohdista ja taustoista. Osana Turun kaupungin harrastamisen kehittämistä toteutettiin harrastussetelipilotti viiden turkulaiskoulun vitosluokkalaisille. Interventiotutkimus osoitti, että harrastussetelillä on kannustava merkitys liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi.
Viime aikoina on julkaistu pysäyttäviä uutisia lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn heikentyvästä tasosta. Varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten miesten kuntotestien tulokset vuodelta 2021 osoittavat, että vuosikymmeniä jatkunut kestävyys- ja lihaskunnon heikentyminen sekä painon nousu on jatkunut. Valtion liikuntaneuvoston ja Opetushallituksen uudet tutkimustulokset lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittauksista julkaistiin joulukuussa 2022.
Mittauksiin osallistuneista 5. ja 8. luokkien oppilaista noin 40 prosentilla fyysinen toimintakyky on tällä hetkellä tasolla, joka voi vaikeuttaa heidän jaksamistaan arkielämässä ja heikentää heidän terveyttään ja hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Suomessa voi toteutua kahdessa kolmessa vuosikymmenessä raihnaisten keski-ikäisten sairaseläkeläisskenaario. Tulevaisuusnäkymänä se on yksilön kannalta syrjäyttävä ja yhteiskunnallisesti se tulee kalliiksi. Jotakin pitäisi tehdä huonon kehityksen katkaisemiseksi.
Harrastussetelin pilotointi vitosluokkalaisilla
Osana Turun kaupungin harrastamisen kehittämistä toteutimme vuosina 2021–2022 harrastussetelipilotin. Interventiossa kolmen turkulaiskoulun vitosluokkalaisille tarjottiin kaupungin myöntämä 200 euron harrastusavustus. Rinnalla oli kaksi verrokkikoulua, joiden oppilaat saivat harrastussetelin kiitokseksi osallistumisesta pilottitutkimukseen tutkimusjakson jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten harrastusavustus aktivoi lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumista ja avustuksen vaikutuksia lasten liikunta- ja liikkumiskäyttäytymiseen. Tutkimuksessa kerättiin tietoa liikemittareilla, kyselyillä ja haastatteluilla.
Tutkimuksen löydöksiä
Saamamme tulokset osoittavat, että harrastussetelillä voidaan lisätä lasten harrastustoimintaan osallistumista. Kyselyiden vastauksissa näkyi setelin aktivoiva vaikutus kolmella eri tavalla:
- Interventioryhmän kaikki lapset olivat tutkimusjakson päätyttyä joko mukana harrastustoiminnassa tai he olivat kokeilleet harrastusta.
- Interventioryhmässä säännöllisesti harrastavien lasten määrä oli kasvanut verrokkiryhmää enemmän.
- Tutkimusjakson päätyttyä seuraharrastuksen lopettaneiden määrä oli vähentynyt interventioryhmässä, kun taas verrokkiryhmässä tämä ns. drop-out -ilmiö oli kasvanut.
Interventioon osallistuneiden lasten itsearvion mukaan seteli lisäsi heidän liikkumisensa määrää. Liikemittarilla mitattuna ei saatu näkyviin setelin vaikutusta liikkumiseen. Yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että lapset käyttivät liikemittaria eri vuodenaikoihin ajoittuneiden kolmen yksittäisen viikon ajan. Vuodenajan vaikutus liikkumisen määrään näkyi selvästi liikemittarituloksissa: Liikkumisen määrä oli marraskuun välimittauksessa pienempi kuin elokuun alkumittauksessa ja toukokuun loppumittauksessa. Liikemittaritulokset toivat kuitenkin yhtenä merkittävänä asiana esiin koulujen välituntiliikunnan tärkeän merkityksen lasten liikkumisen kokonaismäärässä – ulkovälitunneilla on väliä.
Palautetta setelistä lapsilta
Tutkimuksessa haastatelluilta lapsilta saatiin harrastussetelistä suoraa palautetta, jota voidaan hyödyntää harrastussetelin toimivuuden arvioinnissa. Harrastusseteli sai lapsilta hyvän vastaanoton:
”Tuntu hyvältä, koska sit sai oikeesti alottaa sen harrastuksen, mitä on miettiny tosi niin kun vuosia.”
”[Seteli] toi enemmän motivaatiota. Et jos sä haluut, niin voit uus harrastus ettii ja tällee, kun olin just lopettanu sen luistelun, niin sit mä oisin halunnu ettii jonkun uuden. Sit, kun se tuli, niin mä halusin sen [jalkapallon].”
Ja toisaalta lasten haastatteluista nousi myös kehittämisajatuksia:
”Mä en oikeen tykkää mennä sellaseen ohjattuun. Ku siel pitää tehä se yks juttu, eikä voi olla mitään muuta – – Se koko [baletti]tunti kului siihen, et tehtiin se yks asento, niin mä olin sillee, et tää ei oo mun laji.”
”Uimalippui olisin halunnu ostaa, mut ei siellä ollu mahollista saada.”
Setelin käyttö liikuntapaikan pääsylippumaksuun olisi toivottava vaihtoehtoinen käyttömahdollisuus, koska kaikki lapset eivät halua mukaan seura- tai joukkuetoimintaan vaan haluavat harrastaa lajia omaehtoisesti. Ei-kilpailullista harrastamista tulisi olla enemmän sekä mahdollisuus myös erilaisiin lajikokeiluihin ja yksittäisiin liikunta-aktiviteetteihin.
Turun harrastekortilla edistetään hyvinvointia
Turussa käynnistettiin avustusjärjestelmän ja liikuntatilojen hinnoittelumallin uudistamistyö vuonna 2019 osana liikuntapaikkaverkon kokonaiskehittämistä. Harrastussetelipilotin tuloksia ja oppeja hyödynnetään tämän avustusmallin uudistamistyössä. Joulukuussa 2022 työ sai sinettinsä, kun kaupunkivaltuusto päätti ottaa käyttöön palvelusetelityyppisen harrastekortin, korottaa alle 20-vuotiaiden toiminnan liikuntaolosuhdeavustusta ja päivittää liikuntatilojen vuorohinnoittelua.
Turku haluaa kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan säännöllisesti laadukkaassa seura- ja yhdistystoiminnassa. Uudistamistyö on saanut inspiraatiota mm. Islannista, jossalapset ja nuoret on onnistuttu sitouttamaan harrastuksiin mm. kaupungin tarjoamalla taloudellisella tuella. Harrastekortilla pyritään vähentämään liikkumattomuutta ja syrjäytymistä, edistämään tasavertaisuutta harrastusmahdollisuuksien näkökulmasta, hillitsemään harrastamisen kustannusten nousua sekä ehkäisemään nuorten seuratoiminnasta pois lähtemistä eli ns. drop outia. Lisäksi avustusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on vahvistaa liikunta- ja urheiluseurojen osaamista. Uudistamistyössä onkin osallistettu laajasti turkulaisia seuroja ja yhdistyksiä.
Tulevaisuudessa harrastekortti kaikille 7–19-vuotiaille turkulaisille
Vuodesta 2025 alkaen turkulaiset 7–19-vuotiaat saavat käyttöönsä 160–300 euron arvoisen harrastekortin käytettäväksi ohjattuun liikuntatoimintaan turkulaisessa seurassa/yhdistyksessä. Harrastekortilla Turun kaupunki sitoutuu tukemaan turkulaisia lapsia ja nuoria liikuntaharrastamisen kustannuksissa.
Harrastamisen taloudellisella tukemisella on kannustavan potentiaalinen merkitys liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Turun harrastekortin kehittämistyössä voidaan toivottavasti ottaa huomioon myös lasten esittämiä toiveita omaehtoisen liikkumisen tukemisesta seura- ja yhdistystoiminnan ohella. Parhaimmillaan meillä onkin tulevaisuudessa edessämme terveiden aikuisten hyvinvointiskenaario.
Ira Ahokas, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Pauliina Husu, UKK-instituutti, Tampere
Henna Leino, Kansainvälinen liiketoiminta, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Riikka Saarimaa, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Jaakko Saarinen, Liikuntapalvelut, vapaa-aikatoimiala, Turun kaupunki
Harrastusseteli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä (HANNU-tutkimus) toteutettiin Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, UKK-instituutin sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen yhteistyönä. Tutkimusta on rahoittanut Turun kaupunkitutkimusohjelma ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Lue lisää tutkimushankkeesta.
Blogiteksti perustuu tutkimuksen aineistoihin ja tutkimuskatsaukseen:
Ahokas, Ira – Husu, Pauliina – Leino, Henna – Saarimaa, Riikka – Tokola, Kari – Vähä-Ypyä, Henri – Sandberg, Birgitta – Vasankari, Tommi & Tapio, Petri (2022) Vaikuttava harrastusseteli edellyttää helppokäyttöisyyttä, monipuolista lajivalikoimaa ja rohkaisua vähän liikkuville. Turun kaupunkitutkimusohjelma, Tutkimuskatsauksia 6/2022.
Kuva: Anne Arvonen