Katariina Kiviluoto
Loppukeväästä 2020 toteutetussa Delfoi-kyselyssä pureuduttiin fyysisen aktiivisuuden tulevaisuuksiin. Kerätyn aineiston pohjalta laadittiin neljä skenaariota vaihtoehtoisista arkiliikkumisen kehityspoluista. Skenaarioita voidaan käyttää esimerkiksi päätöksenteon tukena tai eräänlaisina testipenkkeinä arkiliikunnan edistämistyössä. Kyselyyn vastasi 44 liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden asiantuntijaa.
Neljä fyysisen aktiivisuuden skenaariota askeleineen. Vuonna 2018 aikuisten keskimääräinen askelmäärä oli 6800 askelta/päivä. (Kuvat: Unsplash)
Vähäinen liikkuminen ja jatkuva paikallaanolo ovat kiireisen elämäntapamme kääntöpuolia. Suomalaisista teini-ikäisistä vain kolmasosa ja aikuisista vain viidesosa liikkui vuonna 2018 liikuntasuositusten mukaisesti. Liikkumattomuus on paitsi kansanterveyskysymys, myös merkittävä taloudellinen haaste: vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa joidenkin arvioiden mukaan jopa 3–7,5 miljardin vuosittaiset kustannukset. Näin valtavan yhteiskunnallisen haasteen ratkaiseminen edellyttää perinteisten toimenpiteiden lisäksi myös uudenlaisia ratkaisumalleja ja tulevaisuuden näkymien kartoittamista.
Toteutimme viime keväänä Delfoi-kyselyn, jossa kartoitimme asiantuntijoiden näkemyksiä fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta sekä niistä haasteista ja draivereista, joita asiantuntijat nostivat esiin nykyisiin edistämiskeinoihin liittyen. Kysely toteutettiin eDelfoi-alustalla ja siihen vastasi 44 terveyden edistämisen ja liikunnan asiantuntijaa. Kyselyaineisto analysoitiin ns. mixed methods -lähestymistavalla, ja analyysin perusteella rakennettiin neljä skenaariota fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudesta vuonna 2030.
Millaiselta arkinen liikkuminen sitten näyttää vuonna 2030? Eripuraksi nimetyssä skenaariossa liikkumisen yhdistäminen kiireiseen arkeen koetaan erityisen suureksi haasteeksi. Arkea leimaa korostunut mukavuudenhalu, jota teknologia tukee. Liikkumaan lähteminen vaatiikin ihmiseltä tietoisen päätöksen sekä vahvan motivaation. Voimaantumisskenaariossa ihmiset ovat löytäneet liikkumisen ilon lähiluonnosta. Yhdyskuntarakenne kannustaa liikkumaan ja yhä useampi valitsee arjen kulkutavaksi esimerkiksi kävelyn tai pyöräilyn. Teknologia tukee yhteisöllistä liikkumista. Väsymysskenaariossa vastakkainasettelu erilaisten liikkuvien välillä on kasvanut entisestään. Yksilölle on langennut päävastuu oman liikkumisen järjestämisestä: osa ihmisistä liikkuu arjessaan paljon, kun taas osa ihmisistä käyttää aikansa muuhun kuin liikkumiseen. Tasapainoskenaariossa arkiliikkumisen resepti on löytynyt eri toimijoiden välisestä laaja ja syvä yhteistyöstä. Eri kohderyhmille suunnattuja toimenpiteitä ja palveluita suunnitellaan yhteisen pöydän äärellä ja eri alojen toimijat tapaavat säännöllisesti. Arjen ymmärrys on kasvanut ja erilaisille liikkujille on tarjolla monenlaisia palveluita ja tuotteita.
Fyysisen aktiivisuuden skenaariota voidaan käyttää päätöksenteon tukena: skenaariot osoittavat, että liikkumattomalle arjelle on olemassa myös vaihtoehtoja. Lisäksi skenaarioita voi hyödyntää eräänlaisina testipenkkeinä, kun mietitään erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia tai kun halutaan kehittää esimerkiksi uudenlaisia ratkaisumalleja liikkumisen haasteisiin.
Katariina Kiviluoto
Projektitutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
– –
Artikkelin kuvituskuva: Robert Collins, Unsplash