Onni Hämäläinen
Istahdan lämmitettyyn autoon, kahvikuppi toisessa kädessä. Nautin radion aamuohjelmista ja selailen taajuuksia etsien mielimusiikkia. Saavun työpaikan parkkihalliin, sujautan auton tilavaan ruutuun ja astelen hissiin. Olen työpaikalla. Rentoutuneena, aamukahvin nauttineena, niin kuin on ollut tapana. Kun uusi raitiotieyhteys avattiin, alkoi epäröinti. Täytyisi kävellä kahden juoksuradan verran pysäkille. Odottaa viimassa jarrut kirskuvaa ratikkaa. Astella ruuhkaiseen vaunuun ja pyllähtää kevyesti pehmustetulle puupenkille. Lopulta saapuisin työpaikan vastapäiselle pysäkille. Pitäisi vielä kiirehtiä työpaikan pukuhuoneelle. Sujauttaa loskan kastelemat vaatteet kaappiin ja toivoa, että ne kuivuisivat iltapäiväksi.
Tavat, motiivit, tunteet, asenteet ja ympäristö. Nämä kaikki ovat tärkeitä tekijöitä yksilön kulkutapoihin liittyvässä päätöksenteossa.
Tampereella elokuussa 2021 avautunut raitiotieliikenne mahdollistaa monille uuden kulkutavan töihin, opiskelemaan ja vaikkapa joululahjaostoksille. Entä kuinka ratikan käyttöönotto vaikuttaa tamperelaisten työmatkaliikkumiseen? Entä minkälaisia asenteita, motiiveja ja tunteita kulkutapavalintojen taustalta löytyy? Näitä ja monia muita kysymyksiä selvitetään osana STYLE-hanketta toteutettavaa kulkutapatutkimusta.
Miten saamme ihmiset tarttumaan pyörän tai ratikan tankoon?
Kestävän kehityksen ja terveyden kannalta jalan, pyörällä tai muutoin lihasvoimalla kulkevien aparaattien käyttö on tavoiteltavampaa kuin oman auton tai muun moottoriajoneuvon käyttö. Yksityisautoilua korvaavalla julkisella liikenteellä voidaan tehokkaasti edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Samalla on näyttöä, että julkisen liikenteen käyttö lisäisi fyysistä aktiivisuutta, mikä on taas omiaan edistämään henkilön hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tilanne on voitokas monelta kannalta. Ilmasto kiittää ja samalla ihmisten hyvinvointi lisääntyy.
Entä miten saamme ihmiset muuttamaan tapojaan?
Tutkimuksessa selvitetäänkin erilaisten työpaikkakohtaisten edistämistoimien vaikutuksia erityisesti aktiivisten kulkutapojen, kuten työmatkapyöräilyn tai kävelyn lisäämiseen. Tarkoituksena on myös selvittää, pystytäänkö edistämistoimilla kohentamaan kestävyyskuntoa, terveyttä, parantamaan elämänlaatua ja vähentämään terveysperusteisia kustannuksia.
Tutkimuksen toteutus Tampereella Kaupin kampusalueella
Maantieteellisenä alueena tutkimuksessa on Tampereella Kaupin kampusalue, joka on tärkeä työpaikkakeskittymä. Tutkimuksen kannalta se on erityisen kiinnostava, sillä uudet raitiotieyhteydet kulkevat keskeisimmiltä asutusalueilta Kaupin alueelle. Elokuussa 2021 alkaneella ratikan liikennöinnillä voidaan ajatella olevan vaikutuksia alueen työntekijöiden työmatkaliikkumiseen.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen mittaukset on toteutettu syksyn 2021 aikana. Mukana olevat henkilöt osallistuivat viikon mittaiseen liikemittausjaksoon ja työmatkapäiväkirjan täyttöön sekä vastasivat kattavaan kulkutapoja, liikkumista ja koettua terveyttä selvittävään kyselylomakkeeseen. Ainutlaatuisen kerätystä aineistosta tekee se, että sen avulla voidaan selvittää työmatkaketjuja, eli yhden työmatkan aikana käytettyjä eri kulkutapoja ja niiden vaikutuksia mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tekemä haastattelututkimus tukee kerättyä aineistoa. Haastattelututkimuksen avulla selvitetään erityisesti raitiotiehen ja kestäviin kulkutapoihin liittyviä asenteita.
Raitiotiellä ollut positiivisia, mutta myös negatiivisia vaikutuksia ihmisten arkeen
Raitiotieyhteyksien käyttöönoton vaikutuksia selvitetään vertailemalla tutkimuksen 2021–2023 aikana kerättävää kysely- ja liikemittariaineistoa keskenään ja vertailemalla aineistoa aikaisempiin liikkumista selvittäviin tutkimusaineistoihin Tampereen alueella. Interventiona tutkimuksessa toteutetaan aktiivisten kulkutapojen kehittämishankkeita, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tutkimukseen osallistuneiden työpaikkojen kanssa. Interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään työpaikkakohtaisesti pureutumaan kulkemiseen liittyviin käytösmalleihin ja siihen, miten näihin malleihin voidaan vaikuttaa.
Tutkimus on vielä alkumetreillä eikä se ole päässyt vastaamaan edellä mainittuihin kysymyksiin. Kuitenkin tutkijana, rekrytoitavien ja työpaikkojen edustajien kanssa keskustellessa on päässyt syntymään tietynlaisia käsityksiä ja empiirinen päätelmä, että työntekijöillä on todella halua hyödyntää aktiivisia kulkutapoja. Erään työpaikan edustajan kanssa keskustellessa ilmeni myös lisääntyneen pyöräilyn haittapuolet. Lisääntynyt pyöräily johtaa useampiin kaatumisiin ja loukkaantumisiin. Kipsi ranteeseen ja sairaslomalle. Myös ratikan käyttöönotto on jakanut kansaa kahtia. Osa on ottanut ratikan ilomielin vastaan ja se palvelee heidän tarpeitaan. Toisaalta osalle ratikan käyttöönotto on aiheuttanut hankaluuksia julkisen liikenteen käytössä muuttuneiden bussireittien myötä. Mielenkiintoista pohdintaa käytännön kannalta.
Ilmastonmuutoksen ja riittämättömän fyysisen aktiivisuuden aikakaudella eivät kuitenkaan yhden tutkijan empiiriset päätelmät riitä. Valtakunnallisesti yhdessä tehtävä, kansainvälisesti merkittävä tutkimustyö luo tietoa ja mahdollisia ratkaisuja matkalla näiden haasteiden selättämiseksi. Ja tästä on STYLE-hankkeessa kyse.
Onni Hämäläinen
Suunnittelija, terveystieteiden maisteriopiskelija
UKK-instituutti
Kuva: Hervanta talvella 2021. Laura Vanzo, Visit Tampere.